niimpä siinä sitten kävi. ei ole miestä ennää... meni hermot, ehotin että olisko se tässä ja sehän oli.. olen töissä keskimäärin 10 tuntia päivässä... pitempiä ja lyhyempiä päiviä... ei vapaita kuitenkaan..

elämälläni ei ole tarkoitusta. olen robotti.

toi mies josta mä puhuin marraskuussa jäi jo joulukuun alussa... se oli ihana ja kovin rakastunut... mutta en vaan osannu olla sen kans.... mä en tykänny ittestäni ku olin sen kans... olin vittumainen akka suoraan sanottuna ja se liian ymmärtäväinen ja vähän nössykkä..

no mitäs nyt sitte?

paljo on vonkaajia ja monelle oon antanu... mut nyt ei jaksa enää... oon tosi väsyny tollaseen hommaan... se oli oikeesti hauskaa ja paljon hyviä kokemuksia seksistä tullu lisää...

paljon on miehiä jotka oikeesti tykkää musta... mä en vaan tykkää niistä... ihastuin sitten viksuna tyttönä mieheen, joka muistuttaa monessa suhteessa exääni... on niitä sen hyviä puolia... mut vastapainona tuli myös monta exän huonoa puolta... eikä se tiiä mitä se haluaa... mä tiedän mitä  mä haluan.... mä valitettavasti tykkään siitä niin paljon että olen valmis vielä odottamaan että se tietää... ei se kuitenkaan munkaan pälli loputtomia kestä.. tiiän sen jo, että jossain välissä kyllästyn emmätiiä-asenteeseen ja annan senkin olla...

teen nykyään kolmea hommaa... olen dj:nä ja kerrossiivoojana.. lisäksi siivoan kaupungin uimahallia vanhan työnantajan kautta... 

buffy alkaa kohta... eiku töllön ääreen..

vituiksi kait ne menee molemmat... en vaan jaksas oottaa huomista...

kävin baarimikon luona tossa just... olis hirveenä tehny mieli puuhastella mut se oli sairas eikä jaksanu enkä mä halunnu sairastua...

nyt vaan on vähän puutteessa ku olen tässä viime aikoina saanut niin säännöllisesti (hyvää) seksiä, etten osaa olla näin pitkää aikaa ilman... menee ens viikon loppuun ja sain viimmeksi sunnuntaina! kauhia..! kaks viikkoo!

heh.... se ei muuten ollu harvinainen tauko eksän kanssa... 

mitäpäs vielä...? eipä oikeestaan muuta, kaikki kulkee omalla painollaan... baarimikon kans on kuumaa, teräsmiehen kans ollaan väleissä ja soiteltiin tossa äsken... ainoo kutina persiessä on nyt tällä hetkellä se isoveikka, jonka kans vois syntyä ehkä jotain vakavaakin... en vaan tiiä miten se toimis, ku se kuitenkin on hyvissä väleissä eksän kans... se on kyllä melkosen lutunen mies... tykkää urheilla ja on fiksu raha-asioissa eikä juo niin paljon... laitoin sille viestin, että voisko nähä joskus muutenki ku baarissa ku tässä olis nyt jotain, ainaki mun puolelta... se vastasi, että samanlaisia tunteita silläki on ollu mua kohtaan nyt ja nähdään sitten sen reissun jälkeen... huh.

vitsi. olen kyllä ihastunu siihen ihan kympillä... mutta jos teräsmies ja se olis molemmat jaossa, kumman ottasin? en tiiä. en tosiaankaan tiiä. ja mulla on nyt niin hauskaa, kaikki on hyvin. menisinkö liian nopeesti uuteen ihmissuhteeseen? kun olen kuitenkin vielä aika jäinen ihminen.. jaksaisko se lämmittää mut? toisaalta taas, kannattaako mun uhrata jotain hyvää ja kaunista teräsmiehen tai baarimikon takia?

no, ehkä asia ratkeaa itsestään... ettei edes tarvitse tehdä valintaa, niinhän sitä aina käy... perseelleen menee.. ainahi jossain välissä..

huh. huhhuh.

vituilleen se menee silti.

mutta lauantaina olin ensimmäistä kertaa tarjoilemassa... kaadoin kaljaa ja situkkaa ja tein pikkurinksuja. oli ihan sikakivaa... tällasta mä oon aina halunnu! oli niin mahtavaa etten osaa sitä edes sanoin kuvailla ja odottelen vaan, että saan tehdä sitä taas... ei edes paljon kiinnosta mennä taas huomenissa töihin ja siivoamaan kun on saanut maistaa niin kivaa duunia.

sitten. minä olin viime yön teräsmiehen luona yötä... harrastettiin taas, vaikka tarkoituksena kummallakaan ei ollut harrastaa... se oli juomassa ja tilitti sitten siinä eksästään ja tunteistaan ja kaikesta... se kertoi kuinka se tykkää olla mun kans ku tuun käymään ja olen nätti ja hyvä kroppanen, eikä keksi mitään syytä miksi ei voitaisi seurustella, mutta ei kuitenkaan keksi mitään syytä miksi seurustella. se oli ihan hyvä selitys.

mutta baarissa oli aika huvittavaa, kun siellä oli se yksi kuka puhuu taas -tyyppi, teräsmies, minun uusi panokaveri ja vielä sellainen suhtkoht uusi tuttavuus jonka tunnen eksän kautta...oli kohtuullisen jakomielinen olo... päädyin kuitenkin teräsmiehen matkaan koska se ITSE PYYSI ja se on vaan niin...

musta tuntuu että nyt on taas kiva olla sinkku. mutta silti epäilen, tuleeko kukaan ikinä rakastamaan minua sellaisena kuin olen: järkyttävänä friikkinä.

oli puhetta tän pane koko sarja -miehen kans että jos se tulis mun luo yöksi jos sillä ei mee liian pitkään juopottelemassa... olis ihan kiva jos se tulis... meillä on niin hauskaa yhessä

jeps.

oon löytänyt itelleni uuden vakkaripanon, aivan erinomainen hänkin (kuuluu pane koko sarja -ryhmittymään)..

harrastin myös erittäin huonoa seksiä viikonloppuna... onneksi morkkis on jo nyt ohi...

teräsmiehen ja minun juttu on nyt hiukka epäselvä... se tekee duunia pirusti ja minä en jaksa enää vongata... kuitenkin ollaan ihan hyvissä väleissä ja odotan parempia aikoja... on se vaan niin rock.

vanhat jutut unohtuu sitä mukaan kun uusia tulee... tuntuu, että elää sellasta matkalaukkuelämää ja käy kotona vain kääntymässä..

vituttaa, kun kaikki vaan käy vonkaamassa seksiä ja ketään ei kiinnosta mikään vakavampi... toisaalta sille ihan sama, sillä olen tämän sinkkuuden aikana menettänyt uskoni parisuhteeseen ideaalisimmillaan... on nähnyt kulissien taakse ihan eri tavalla.. kun "se oikea" löytyy, olen kyllä valmis keskustelemaan rajoista uudelleen, vaikkakin tarkennan muutamia juttuja noista eksistä...

mä aattelin huomenna lähteä etsimään itselleni uusia töitä... en jaksa enää kituttaa siivoojan palkalla..

poliisikoulun haku edistyy, vähän jo jänskättää että miten käy...

mitähän vielä? ei kait sitä muuta... elämä on jees, mutta vois olla vielä paremminki...

pitää lähtä kulmaan kahville...